Rakennusjätteet

500 000 kiloa jätettä

Peab on uusinut Helsingin Kannelmäessä ison taloyhtiön lähes 200 asunnon talotekniikan. SITA on vastannut parin vuoden urakan jätehuollosta.

Kirjoittaja: Jukka Nortio
Kuvat: Ari Heinonen

On toukokuun alun kirkas aamu, kun saavun pohjoishelsinkiläiseen Kannelmäen lähiöön. 1950-luvun lopulla rakennetut nelikerroksiset talot seisovat väljästi vehreiden pihojen keskellä.

Astun pihamaalle ja suuntaan kohti Peabin työmaakoppeja. Toisen kerroksen konttorissa tapaan työmaapäällikkö Matti Lahden. Hän ottaa ystävällisesti vastaan, tarjoaa kahvia ja pullaa ja naurahtaa.

– Harvapa taitaa nykyään enää pullaa ottaa, kun jokainen on jollakin dieetillä tai kuntokuurilla.

Iso saneerausurakka

Rakennusalan monipuolisia töitä tehneen Lahden vastuulla on ollut puolentoista vuoden ajan iso viiden miljoonan euron arvoinen saneerausurakka. Kaikkiaan 250 työmiestä on uusinut seitsemässä talossa 181 huoneiston tekniikkaa.

Pääosassa on ollut perinteisellä menetelmällä tehty putkiremontti. Vanhat putket tosin jätettiin talon rakenteisiin ja uudet asennettiin pintavetoina putkikouruihin. Putkiremontin seurauksena huoneistot ovat saaneet uudet wc- ja kylpyhuonetilat sekä uunituoreet kalusteet. Kaikkiin huoneistoihin on vedetty valokuidut tietoliikenneyhteyksiä varten.

Talojen sähköt on laitettu kuntoon huoneistojen uusiin sähkökaappeihin saakka. Kellareissa sijaitsevat saunatilat ja pesulat, talojen runkoviemärit sekä talojen väliset lämpölinjat on uusittu.

– Olemme tehneet mittavan uudistustyön sekä rakennuksiin että kaikkiin asuntoihin. Olemme tyytyväisiä, että ennalta sovittu aikataulu on pitänyt. Se näkyy myös asukkaiden positiivisena palautteena.

Onnistuneella lajittelulla säästämme huomattavasti rahaa, Peabin työmaapäällikkö Matti Lahti kertoo.

Onnistuneella lajittelulla säästämme huomattavasti rahaa, Peabin työmaapäällikkö Matti Lahti kertoo.

Runsaasti purkujätettä

Vuosina 1958–59 rakennettujen talojen rakenteissa on ollut monenlaista haastetta. Jo heti alkuvaiheessa tiedettiin, että kellaritilojen putkisuojauksissa oli asbestieristettä, jonka purkamisessa turvauduttiin erikoisosaamiseen.

– Työ sinänsä ei ollutkaan erityisen vaativaa, koska asbesti ei ollut pahimmanlaatuista. Tärkeintä oli huolehtia purkutilojen osastoinnista.

Betonirakenteisten talojen väliseinistä osa oli kestävämpää punatiiltä, mutta osa heikompaa Kahi-tiiltä. Ne aiheuttivat purkuvaiheessa ongelmia.

– Jo siinä vaiheessa, kun laattoja irrotettiin, seiniin tuli halkeamia ja näki selvästi, että kaikki seinät eivät tule kestämään. Putkilinjoja piikattaessa kantavuus ei riittänyt, vaan osa seinistä piti purkaa kokonaan pois ja rakentaa uusi tilalle, Lahti muistelee.

Tämä aiheutti paitsi lisätöitä myös runsaasti purkujätettä.

Suurin osa kiviainesta

Joulukuussa 2012 startanneella työmaalla on syntynyt kaikkiaan yli 500 tonnia jätettä, joka on kuljetettu työmaalta pois yli 200 kuormalla. Jätteestä 385 tonnia on ollut kiviainesta, 116 tonnia sekalaista rakennusjätettä, 30 tonnia puuta ja posliinijätettä 45 tonnia. Kaikki jäte on kuljetettu SITAn tuoreelle Viikissä toimivalle lajittelulaitokselle.

Eniten jätettä syntyi purkuvaiheessa, jolloin vanhojen seinien, lattioiden ja kokonaisten kylpyhuoneiden purku tuotti jätteenä kaakeleita, betonia ja kiviainesta.

– Kylpyhuoneiden purkamisessa syntyi myös paljon posliini- ja metallijätettä, kun kaikista asunnoista poistettiin vanhat lavuaarit, wc-pöntöt ja ammeet. Sähkökaappien ja keskusten ja pohjaviemäreiden uusimisen myötä tuli myös paljon metallijätettä.

Purkujätteen lisäksi jätettä on syntynyt rakennusmateriaalien pakkauksista. Yksistään lavojen myötä rakennustyömaalle on tullut mittavat määrät puutavaraa. Pakkauksista syntyvän pahvi- ja muovijätteen osuus on ollut merkittävä.

Jotta moninaisen jätteen käsittely on tehokasta, sille pitää olla kunnollinen suunnitelma ja eri jätelajeille on oltavat omat keräysastiat.

– Meillä on ollut jokaista rappua kohden oma lava betonille, posliinille, puulle, metallille ja sekajätteelle sekä kierrätysastiat muoville ja lasille. Parhaimmillaan työmaalla on ollut yhtä aikaa 15 lavaa.

Jokaista rappua kohden oli oma lava betonille, posliinille, puulle, metallille ja sekajätteelle sekä kierrätysastiat muoville ja lasille.

Jokaista rappua kohden oli oma lava betonille, posliinille, puulle, metallille ja sekajätteelle sekä kierrätysastiat muoville ja lasille.

Siisti työ kertoo ammattimaisuudesta

Työmaan omien jätelavojen lisäksi SITA toimitti työmaalle jätelavoja myös talojen asukkaille, jotta he voivat heittää tarpeettomia tavaroitaan pois.

– Asukkaat ovat remontin aikana heittäneet tavaraa pois sohvista alkaen. Olemme myös tarjonneet asukkaille kodinkoneiden poiskuljetusta lisäpalveluna, Lahti kertoo.

Kukin urakoitsija huolehtii jätteiden lajittelusta ja kuljetuksista työpisteistä jäteastioihin. Kaikki työntekijät on ohjeistettu noudattamaan lajittelua.

– Jälkien siivoaminen on osa ammattimaista työn tekemistä. Paikkojen puhtaana pitäminen ja muun muassa pölynhallinta korostuvat, sillä asukkaat ovat saaneet liikkua asunnoissaan remontin aikana. Puhtausasioilla on työmailla koko ajan enemmän ja enemmän merkitystä.

“Onnistunut lajittelu on säästänyt rahaa”

Puhtaanapitoa ja jätehuoltoa on helpottanut se, että remonttia on tehty rappu kerrallaan. Tämä on ollut mahdollista, koska talot ovat matalia eikä niissä ole kuin 8–12 asuntoa rappua kohden. Yhden rapun remonttiin on kulunut vain 11–14 viikkoa.

Jätehuollon joustavuus korostuu suurella työmaalla. Tyhjiä lavoja on oltava juuri silloin kun niitä tarvitaan, muuten työt seisovat. Toisaalta lavoja ei voi toimittaa ennakkoon, sillä ylimääräistä tilaa työmaalla ei juuri ole. Uudet lavat ovatkin puhelinsoiton päässä.

– Yhteydenpito SITAn kanssa on toiminut hyvin. Jos tarvitsemme lisää lavoja, riittää että soitamme aamulla, niin saamme jo saman päivän aikana uusia lavoja. Näin pitääkin olla, sillä tilanteet työmaalla vaihtelevat todella nopeasti.

SITA on myös tarjonnut Peabille nettipohjaisen ympäristöraportoinnin, josta näkee reaaliaikaisesti ja työmaakohtaisesti jätelajikkeiden määrät. Tämä on Peabille tärkeää, sillä yrityksen laatujärjestelmässä on tarkoin asetetut tavoitteet jätteiden lajittelulle.

– Tämä on myös rahakysymys, sillä onnistuneella lajittelulla säästämme huomattavasti rahaa, Lahti sanoo.

Sähköinen järjestelmä auttaa työmaan johtoa suunnittelemaan jätehuoltoa viikko- ja kuukausitasolla. Jatkuva suunnittelu ja toteuman seuranta ovat auttaneet pitämään työmaan jätehuollon tavoitteissaan.

– Olemme jätemäärien ja kustannusten osalta hyvin pitkälti siinä, missä suunniteltiin. Lavamäärien osalta on olemme jonkin verran ylittäneet arviot, mutta se on ollut toisaalta hyvää joustavuutta näin laajalla työmaalla.

Puolentoista vuoden urakka Kannelmäessä on loppusilausta vailla valmis. Lahden tähtäimessä onkin jo seuraava työmaa.

– Seuraavaksi lähden tekemään Pitäjänmäelle ABB:lle 7000 neliön toimistorakennuksen saneerausta, Lahti katsoo tulevaisuuteen.

Peab
* pohjoismainen rakennusalan konserni
* yhtiön liikevaihto on noin 4,9 miljardia euroa
* työllistää kaikkiaan 13 000 henkeä, joista Suomessa 750
* toimialoina asuntorakentaminen, muu talonrakentaminen, korjausrakentaminen sekä kiinteistöliiketoiminta