Cleantech / Kierrätys ja hyötykäyttö

Hyötykäyttö tuottaa verotuloja ja luo työpaikkoja

Materiaalin hyötykäyttöön perustuva jätehuolto kannattaa. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran teettämän selvityksen mukaan se tuottaa jätteenpolttoon verrattuna enemmän verotuloja, luo enemmän työpaikkoja ja parantaa vaihtotasetta.

Kirjoittaja: Samppa Haapio
Kuvat: Päivi Rücker

Hyotykaytto– Jätteenpolttoa on perinteisesti pidetty edullisena ja taloudellisesti ainoana järkevänä keinona jätteenkäsittelyyn. Selvitys osoittaa, että materiaalien hyödyntäminen uudelleen on taloudellisesti jopa parempi vaihtoehto – etenkin kun katsotaan asiaa työllisyyden, verotulojen tai vaihtotaseen kautta, sanoo johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta.

– Materiaalin hyötykäyttö vähentää päästöjä, ja se on myös luonnonvarojen riittävyyden kannalta parempi ratkaisu.

Tulokset ilmenevät Sitran Gaia Consultingilla teettämästä selvityksestä. Siinä tutkittiin kahden erilaisen, Länsirannikon kaupunkiseutujen jätemääriin mitoitetun jätehuoltoratkaisun taloudellisia vaikutuksia. Vertailussa olivat energiaratkaisu, eli niukkaan syntypaikkalajitteluun pohjautuva, uusinvestointina toteutettava jätteenpolttolaitos, ja materiaaliratkaisu, jossa jäte lajitellaan tehokkaasti syntypaikallaan ja hyödynnetään kierrätysmateriaalina jalosteiksi ja polttoaineeksi.

Materiaaliratkaisu loisi alueelle yli kuusikymmentä työpaikkaa enemmän kuin jätteenpolttoratkaisu. Vaihtotasetta materiaaliratkaisu kasvattaisi 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Materiaaliratkaisu lisäisi myös kuntien ja valtion verotuloja verrattuna jätteenpolttoon. Uudelleenkäyttöön pohjaava ratkaisu tuottaisi valtiolle 8,9 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa, kun taas energiaratkaisu tuottaisi 7,4 miljoonaa euroa. Myös kuntien verotuloja materiaaliratkaisu kasvattaisi hieman energiaratkaisua enemmän.

– Eroja voi kertyä vielä enemmän, jos otetaan huomioon ratkaisujen kerrannaisvaikutukset, kuten työpaikat jalostusketjuissa ja neitseellisten raaka-aineiden korvaaminen, Ville Karttunen Gaia Consultingista kertoo Sitran tiedotteessa.

Ympäristöministeri Niinistö: ”Hyötykäyttöön suurin osa jätteestä”

Jätepolitiikka Suomessa on kuitenkin menossa päinvastaiseen suuntaan. Maahamme on valmistumassa uusia jätteenpolttolaitoksia, ja osaltaan niiden myötä polttamisen osuus jätteenkäsittelystä on kasvamassa lähivuosina 50 prosenttiin. Polttaminen vie materiaalia nimenomaan hyötykäytön puolelta, ja tämä kehityssuunta ei ole valtiollisten tai EU:n tavoitteiden mukainen. Eikä taloudellisesti kannattava suunta, kuten Sitran teettämä selvitys kertoo.

Selvityksen julkistamistilaisuudessa tammikuun lopussa puhunut ympäristöministeri Ville Niinistö piti jätteen uudelleenkäyttöä tärkeänä erityisesti kotimaisen cleantech-alan kannalta.

– Ympäristöministeriö on kiinnostunut kehittämään jätepolitiikkaa niin, että mahdollisimman suuri osa jätteestä hyödynnetään materiaalina. Tämä tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia kotimaisten ympäristöteknologiayritysten kasvulle. Kotimarkkinareferenssit luovat myös vientinäkymiä.

Jätteen hyötykäyttöön investoineita yrityksiä löytyy Suomesta paljon – sekä isoja että pieniä ja paikallisia yrityksiä. Cleantech-alalle on syntynyt useita start-up-yrityksiä. Näiden tulevaisuuden kannalta ei ole yhdentekevää, viedäänkö heidän hyödynnettävissä olevaa materiaalimassaa poltettavaksi.

Hyvistä pyrkimyksistä taloudelliseen hyötyyn

Mutta miten materiaalia saataisiin tehokkaammin kiertoon? Ilman kannustimia tai sanktioita vastuullisuus jää helposti yksittäisten yritysten toimeliaisuuden varaan. Luonnollisesti kuntapäättäjillä on avainrooli, sillä he päättävät, miten kunnassa asuinperäistä jätettä käsitellään. Valtiovalta taas voi verotuksella ohjata käyttäytymistä hyötykäytön suuntaan kohtuullisen tehokkaasti.

Suomessa on runsaasti potentiaalia nostaa kierrätysastetta, mutta nostamisen edellytyksenä on se, että yksityinen ja julkinen sektori alkavat käydä asiasta avointa keskustelua taloudellisin perustein.

– Kun hyödyt pystytään osoittamaan selkeästi, voidaan odottaa kierrätysasteen kasvua. Niin kauan kuin puhutaan ilman lukuja tai taloudellisia vaikutuksia, kovinkaan paljoa ei tule tapahtumaan. On tärkeää tarkastella jäteinvestointien vaikutuksia talouteen kokonaisuudessaan ja arvioida, mitä hyötyjä kotimaisen teknologian käyttö ja jätteiden uusiokäyttö tuo alueelle – ja koko Suomelle, Pantsar-Kallio toteaa.

Asennemuutoksen lisäksi Pantsar-Kallio muistuttaa jätehuoltoketjun toimivuuden merkityksestä.

– Jätteiden kierrätys on tehtävä kuluttajille mahdollisimman helpoksi. Se ei toimi, jos perhe joutuu raahaamaan jätteitä ympäri kaupunkia astioita etsien. Se miten jätehuolto toimii syntypaikalla, määrää osaltaan loppuratkaisun.