Kierrätys ja hyötykäyttö

”Jätteenpoltto vähentää kierrätystä”

Suomessa tuotettiin vuonna 2012 yhdyskuntajätettä yhteensä 2,74 miljoonaa tonnia. Tästä poltettiin lähes miljoona tonnia. Vaikka polton tuloksena saadaan sähköä ja lämpöä, se nakertaa kierrätystä.

Kirjoittaja: Samppa Haapio

Pertti_kierratys_1

Polton osuus yhdyskuntajätteiden käsittelyssä kohosi vuonna 2012 kolmannekseen. Tämä on merkittävässä ristiriidassa valtakunnallisen jätesuunnitelman kanssa, jonka mukaan vuoteen 2016 jätteitä pitäisi kierrättää 50 prosenttia. EU:n tasolla sama tavoite pitäisi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä.

– Ei jätteenpoltossa sinänsä mitään pahaa ole, Suomen Luonnonsuojeluliiton tekninen neuvonantaja Pertti Sundqvist toteaa.

– Ongelma on se, että polttamisen suosion kasvaessa kierrätys vähenee. Tämän seurauksena raaka-aineena käytetyt materiaalit ovat tulevaisuudessa vaarassa loppua.

Itse asiassa jätteenpolton osuus tulee Sundqvistin mukaan vain kasvamaan. Se noussee jopa yli 50 prosentin, kun Turun, Tampereen, Helsingin ja Leppävirran polttolaitokset toimivat täydellä teholla. Samaan aikaan Suomen ja EU:n virallinen tavoite on jätemäärän vähentäminen.

– Poltto sinänsä on ok, mutta ongelma on, että polttoon menee paljon sellaistakin tavaraa, mitä voisi helposti kierrättää. Ainakin pahvi ja puhdas muovi pitäisi saada talteen. 

Kierrätyksen tulee olla kannattavaa

Jätteenpoltto dominoi, koska se on helppo ja halpa ratkaisu. Lisäksi helpoimmin hyödynnettävät jakeet, kuten puu, pahvi ja muovi ovat erinomaista polttoainetta.

– Kustannus kaatopaikalle vietävästä yhdyskuntajätteestä on suuruusluokaltaan 100 euroa tonnilta. Polttolaitokselle vieminen on verotonta, ja riippuen laitoksen veloituksesta, tonnihinta on noin 30 euroa. Jotkut polttolaitokset jopa korvaavat jätteen tuomisen esimerkiksi polttoaineena, Sundqvist kertoo.

Niin kauan, kun neitseellisestä materiaalista on halvempaa tuottaa uusi tuote kuin kierrätetystä, kierrätys ei toimi kunnolla.

– Paperinkeräys toimii meillä hyvin juuri siksi, että kuitupuun hinta on tarpeeksi korkea. Sen sijaan muovin kierrätys ei kannata niin kauan, kuin öljyä on tarjolla liikaa ja liian halvalla.

Sundqvist kuuluttaakin ensisijaisesti valtiovaltaa hätiin: niin kauan kuin lainsäädäntö ei rajoita neitseellisen materiaalin käyttöä, käytetään halvinta. Ja jäte ei aina ole se halvin.

– Metalli kierrättyy kohtuullisen hyvin, tosin jossain vaiheessa olemme siinä tilanteessa, että malmiesiintymien ehtyessä aletaan kaivoksia avata kaatopaikoille. Ja öljyvarantojen pienenemisen nostaessa öljyn hintaa tullaan huomaamaan, että muovin kerääminen vanhoilta kaatopaikoilta alkaa kannattaa.

Kunnallisten jäteyhtiöiden ja kaupallisten toimijoiden liitto on vähintäänkin monimutkainen. Moni kunta haluaa pitää jätebisneksen hyppysissään, mutta samaan aikaan kunnat ovat jäteyhtiöille merkittäviä asiakkaita.

– Kunnallisia toimijoita eivät markkinatalouden lait sido yhtä paljon kuin yksityisiä, mutta ne hoitavat loppupään huonosti, eli jätteet lähtökohtaisesti poltetaan. Yksityisten firmojen intresseissä on sen sijaan miettiä, miten kerättyä materiaalia voisi hyödyntää edelleen.

Jätteenpolton hyötysuhde heikko

Tyypillinen kaukolämpövoimala tuottaa sähköä 35–40 prosenttia sinne toimitetun polttoaineen energiasisällöstä. Loppu menee kaukolämmöksi. Jätettä poltettaessa sähköntuoton hyötysuhde on vain 25, sillä jäte ei tuota niin kuumia savukaasuja kuin muut polttoaineet, mikä taas laskee hyötysuhdetta.

– Jos sähköntuotanto halutaan pitää samana myös siirryttäessä polttamaan jätteitä, tuotetaan kaukolämpöä enemmän.  Jos kaukolämmölle ei ole kysyntää, menee lämpö harakoille. Jos taas poltto mitoitetaan kaukolämmön kysynnän mukaan, sähköä ei tuoteta tarpeeksi, ja loppu tuotetaan hiilivoimalla. Eli kun sanotaan, että jätteenpoltto säästää energiaa, ei pidä ihan paikkansa. Yhtälö ei ole ihan niin yksinkertainen, kuin usein annetaan ymmärtää, Sundqvist kertoo.

Kierratysgraafi_2

Vuonna 2012 Suomessa tuotettiin yhdyskuntajätettä kaikkiaan 2,74 miljoonaa tonnia. Tästä polttoon meni lähes miljoona tonnia. Lähde: Suomen ympäristökeskus. Tilastokeskus.