Kiertotalous

Kiertotalous: kestävää kasvua

Kiertotalous on malli, joka luo työpaikkoja ja säästää luonnonvaroja. Jätteiden tehokkaan kierrättämisen sijaan arvokasta raaka-ainetta päätyy edelleen polttoon ja kaatopaikalle.

Kirjoittaja: Ari Rytsy
Kuvat: Paula Kukkonen

SUEZ environnementin ympäristö- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Anu Ihalainen.

Kiertotalouden avulla Eurooppa pystyy parantamaan omavaraisuuttaan
muun muassa tuontimetallien suhteen, kertoo SUEZ environnementin
ympäristö- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Anu Ihalainen.

Kierrätyksen ja kompostoinnin kasvu ei ole olennaisesti vähentänyt jätteiden kulkeutumista kaatopaikalle ja jätteenpolttoon. Näin menetetään kierrätyskelpoisia jakeita, jotka kannattaisi prosessoida uusiokäyttöön. Vallitsevan suuntauksen muuttamiseen tähtäävä kiertotalous on malli, missä jätteitä ei kohdella ongelmana, vaan arvokkaana materiaalivirtana. Jätteiden korkeammalla kierrätysasteella on mahdollista vaikuttaa positiivisesti ympäristöön, neitseellisten raaka-aineiden riittävyyteen sekä kansantalouteen.

– Kiertotalouden avulla Eurooppa pystyy parantamaan omavaraisuuttaan muun muassa tuontimetallien suhteen, täydentää SUEZ environnementin ympäristö- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Anu Ihalainen.

Yhden kultagramman saamiseksi on louhittava tonnin verran malmia. Sama kultamäärä on otettavissa talteen 40 kierrätyskelpoisesta matkapuhelimesta. Paikallinen kierrätystoiminta ratkaisee myös yhteiskunnallisia ongelmia luomalla uusia työpaikkoja.

Kuntien jätemonopoli uhkaa kierrätystavoitteita

SUEZ environnmentin ympäristö- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Anu Ihalainen

– EUn jätedirektiivin ja kansallisen lainsäädäntömme kierrätystavoitteissa yhteiskuntajätteen kierrätysaste on nostettava 50 prosenttiin ensi vuoden alkuun mennessä, SUEZ environnmentin ympäristö- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Anu Ihalainen toteaa.

– Kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan sitä tukevaa regulaatiota ja säädöksiä. Niiden avulla vauhditetaan kierrätystuotteiden kysynnän kasvua ja luodaan toimivia markkinoita, Ihalainen korostaa.

Suomessa kehityksen jarruna toimivat osaltaan kunnalliset jäteyhtiöt, joilla on laaja monopoliasema yhdyskuntajätteen käsittelyyn. Kaatopaikkarallin lisäksi monet kunnat ovat sitoutuneet toimittamaan polttoainetta jätteen massapolttolaitoksiin, joita on rakennettu liikaa. Tällainen toiminta on tulossa tiensä päähän.

– EUn jätedirektiivin ja kansallisen lainsäädäntömme kierrätystavoitteissa yhteiskuntajätteen kierrätysaste on nostettava 50 prosenttiin ensi vuoden alkuun mennessä. Viime vuonna Suomessa päästiin vasta reiluun 30 prosenttiin, Ihalainen muistuttaa.

Juhlapuheista tekoihin

Kierrätysasteen nostossa ei ole kyse mahdottomasta haasteesta. SUEZ environnement on päässyt asiakkaidensa kaupallisten jätteiden käsittelyssä noin 50 prosentin materiaalikierrätykseen. Kaatopaikalle päätyy alle 10 prosenttia jätteistä. Alalle on kuitenkin saatava laajempaa imua uusiomateriaalien kysyntään ja innovointiin.

– Juhlapuheissa ympäristöarvot ovat esillä, mutta todellisuus on toinen. Julkinen sektori voisi näyttää tässä asiassa enemmän esimerkkiä muun muassa julkisten hankintojen toteutuksessa, näpäyttää Ihalainen.