Cleantech / Kiertotalous

Kiertotalous tähtää materiaalitehokkuutta korkeammalle

Kiertotaloudessa energiaa, luonnonvaroja ja materiaaleja käytetään kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen valmistukseen siten, että jätteen synty ja materiaalien hukkaaminen minimoidaan. Materia pidetään mahdollisimman pitkään kierrossa.

Yritykset keskittyvät nykyistä enemmän raaka-aineiden tehokkaaseen käyttöön ja kierrättämiseen sekä luovat näiden pohjalta kestävää liiketoimintaa.

Globaali luonnonvarojen hupeneminen ja siitä johtuva raaka-aineiden hinnan nousu sekä niiden saatavuuteen liittyvä epävarmuus rasittavat perinteistä teollisuuttamme. Materiaalikulujen osuus tuotantokustannuksista on noin 35–45 prosenttia, energian osuus 10 prosenttia ja henkilöstön 20 prosenttia. Tehoton resurssien käyttö aiheuttaa vuosittain Euroopan teollisuudelle Unepin laskelmien mukaan 630 miljardin kustannukset. Materiaalikustannusten vuosittaisten säästöjen arvo vuonna 2025 arvioidaan olevan jopa triljoona dollaria vuodessa. Kiertotalouden toimintamallit tasaavat kustannusvaihtelua, varmentavat raaka-aineiden saantia sekä moninkertaistavat resurssitehokkuutta.

Suomessa kiertotalousajattelu on keskittynyt materiaalien tehokkaaseen käyttöön ja kierrättämiseen sekä sivuvirtojen hyödyntämiseen. Vaikka tämä on jo hyvä muutos, kiertotalous tähtää korkeammalle. Materiaalit tulee kestävän resurssikierron kannalta kierrättää joka tapauksessa, niitä arvokkaampia hyödyntämistapoja ovat laitteiden huolto, uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus. Lineaarisen ”tuota-käytä-hävitä”-mallin sijaan tuotteet suunnitellaan niin, että niitä voidaan käyttää uudelleen. Fyysiset, omistetut tuotteet korvautuvat palveluilla. Ihmiset ja teollisuus jakavat esineitä ja palveluita omistamisen sijaan.

Kuluttajat siirtyvätkin vähitellen tavaroiden omistamisesta käyttöoikeuksien tai palveluiden ostamiseen. Tätä nopeaa muutosta todistaa Uberin ja Airbnb:n kaltaisten palveluiden räjähdysmäinen leviäminen. Nettipohjaiset palvelut ja prosessit mahdollistavat tätä uutta arvon luontia, jossa kierto- ja jakamistalouteen syntyvillä liiketoiminta-, hinnoittelu- ja palvelumalleilla samoista resursseista luodaan tuottoa useaan kertaan.

Myös cleantech on muuttumassa palveluksi ja web-pohjaiset hajautetut järjestelmät lyövät läpi: energian, veden ja kaikkien luonnonvarojen jakamiseen kehitetään älykkäitä alustoja, jotka sulkevat aukon cleantechin ja pilvipalveluiden välillä. Alustaan liitetään sensorit, data, ohjelmat, analytiikka ja erilaiset rahoitusinstrumentit sekä uudet hinnoittelu- ja palveluinsentiivimallit. Tällaisia ovat moninaiset huoltosopimukset, leasing, käyttöön perustuvat hinnoittelumallit sekä tuoton, kasvun, suorituskyvyn ja hyötyjen jakaminen, saavutetut kustannussäästöt, resurssitehokkuusedut ja niihin liittyvät kompensaatiomallit.

Kiertotalous ulottuu pidemmälle siis kuin perinteinen materiaalitehokkuusajattelu. Se vaatii systeemisen muutoksen: uudenlaisia osallistavia palveluratkaisuja ja kokonaisia palveluekosysteemejä, jotka perustuvat eri sektorien ja toimijoiden yhteistyölle. Yhteistyön lisäksi tarvitaan innovatiivisia liiketoimintamalleja sekä laajamittaista ajattelutavan muutosta ja arvon luonnin ymmärrystä koko yhteiskunnassa.

qc_paanosto_Jyri_Arponen_609x250pxJyri Arponen
Ohjelmapäällikkö
Programme Manager, Senior Lead
Green Growth – Towards a sustainable future
Tekes