Jätehuoltopalvelut / Kauppa

Onnisella vastuullisuus on uskottavuuskysymys

Onninen Oy on teknisen tukkukaupan satavuotias ammattilainen, jolle ympäristöstä huolehtiminen on yksi toiminnan perusperiaatteista. Toimiva jätehuolto on ympäristökokonaisuudessa konkreettinen arjen toimintamalli.

Kuvat: Markku Ojala/Compic

Onnisen tuoteryhmäpäällikkö Kirsi-Marja Lepo (vas.) ja laatupäällikkö Sinikka Lieho.

Tuoteryhmäpäällikkö Kirsi-Marja Lepo toteaa, että tukkukaupan ympäristöä kuormittava vaikutus on suhteellisen vähäinen. Onninen kuormittaakin ympäristöä lähinnä vain jätteillä, joten jätehuollon tulee siis olla toimivaa ja virheetöntä. Onniselle ei kuitenkaan riitä pelkästään se, että astiat tyhjennetään ajallaan, vaan jätehuoltokumppanin tulee olla ”aktiivinen ajattelija”. Onninen ja SITA Suomi aloittivat yhteistyön kilpailutuksen tuloksena vuonna 2012.

Kiinteä osa toimintastrategiaa

LVI-, sähkö-, kylmä- ja teräsalan tuotteistaan tunnettu Onninen tarjoaa materiaali- ja tietovirtapalveluja rakennusurakoitsijoille, teollisuudelle, infrarakentajille, julkisen alan toimijoille ja jälleenmyyjille.

Ympäristöjohtaminen on keskeinen osa Onnisen toimintajärjestelmää. Yritys on toiminut Suomessa ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän mukaisesti jo kymmenisen vuotta. Nyt ympäristöjärjestelmä on sertifioitu kaikissa toimintamaissa.

– Koska edellytämme kumppaneiltamme vastuullista toimintaa niin yhteiskunnallisissa asioissa kuin ympäristönkin huomioon ottamisessa, tulee meidän itsekin toimia niiden mukaisesti. Ei olisi uskottavaa myydä esimerkiksi ympäristöhuoltoon liittyviä tuotteita, kuten jätevesijärjestelmiä, jos oma arvomaailmamme ei tue sitä, toteaa laatupäällikkö Sinikka Lieho. 

– Vielä muutamia vuosia sitten ympäristöjohtamista pidettiin irrallisena asiana, mutta nyt se nähdään osana yhteiskuntavastuullisuutta. Vastuullisuus on myös sitä, että tehdään enemmän kuin laki vaatii, Lieho miettii.

Onnisella on määritetty merkittävimmiksi ympäristönäkökohdiksi pakkausmateriaalit, jätteet, kiinteistöjen energian kulutus, kuljetukset sekä vaaralliset aineet.

Toimipaikoissa aktiivista lajittelua

– Jätehuollossa on tärkeää saada lajittelu toimivaksi. Henkilökunnan tulee myös ymmärtää, miksi lajitellaan ja miten lajittelu toteutetaan oikein. Tähän olemme saaneet apua SITAn lajittelukoulutuksesta, Lepo selittää. 

Pakkausmateriaalien määrän vähentämisessä on yhtenä käytännön keinona otettu käyttöön palautettavat muovilaatikot, joissa kuljetetaan tavaraa Hyvinkään jakelukeskuksesta Express-myymälöihin.

Onnisella ollaan aktiivisia lajittelijoita. Yrityksen omien laskelmien mukaan kierrätysprosentti oli viime vuonna 93,4. Hyötykäyttöön suunnattiin noin 2500 tonnia ja kaatopaikalle meni vain runsas 177 tonnia. Kaikkiaan jätettä syntyi vuonna 2012 noin 2700 tonnia.

Onnisella halutaan myös tietää, mitä heidän lajittelemalleen hyödynnettävälle materiaalille tapahtuu jatkokäsittelyssä.

– Emme halua jätettä kaatopaikoille, Lieho tiivistää. 

Onnisella syntyy tonneissa laskien eniten hyötykäyttöön soveltuvaa materiaalia metallijätteestä ja toiseksi eniten puusta eli lähinnä kuormalavoista. Pakkauksista tulee eniten energiajätettä, kakkossijalla ovat pahvi ja muovi.

– Suurin jätemäärä syntyy Hyvinkään jakelukeskuksessa, missä meillä onkin käytössä puristimet. Sieltä myös saamme hyvityksiä osasta jätejakeista. 

– Express-myymälöissä jätettä syntyy tasaisesti, mutta niiden jatkokäsittely on riippuvainen myös kunnallisista jätehuoltomääräyksistä. 

Haasteena Expresseissä on se, että jätejakeita on runsaasti, mutta määrät ovat pieniä, jolloin kuljetuskustannukset muodostavat suhteellisesti ison kustannuserän. Myymälöissä astioiden tyhjennysrytmi on yhdestä neljään kertaa kuukaudessa, laskee Lepo.

Tavoitteena kustannussäästöt

Onninen kilpailutti jätehuollon toimijat pari vuotta sitten. Aikaisemmin jokainen toimipiste oli valinnut jätehuollon toimijat paikallisesti, mutta hajautetussa mallissa laskuja piti käsitellä paljon, ja varsinkin jätemäärien seuraaminen oli työlästä ja epäluotettavaa. Myös hinnoittelu oli kirjavaa.

– Ensimmäinen ehto keskitetylle sopimukselle oli se, että toiminnan kautta saadaan kustannussäästöjä suorissa kuluissa ja prosessikuluissa. Tämä saavutetaan vain keskittämisellä. Tavoitteenamme oli siis saada koko Suomen kattava palvelu. Tarvitsimme kumppanin, jolla on asiantuntemusta ja kykyä kehittää jätehuoltoamme yhdessä. Kilpailutuksen kautta päädyimme SITA Suomeen, kertoo Lepo, joka vastaa Onnisella yrityksen omaan käyttöön tulevista tuote- ja palveluhankinnoista. 

Aluksi SITA kartoitti kaikki toimipaikat astiatasolla ja teki parannusehdotuksia toimintaan. Näin toimipaikoissa voitiin tehostaa lajittelua ja kierrätystä, jonka kautta sekajätteen määrä saatiin pienemmäksi. Samalla pienenivät myös kustannukset. Lisäksi SITA pitää yrityksen ajan tasalla valtakunnallisista ja paikkakuntakohtaisista jätehuollon määräyksistä.

Seurannan helppous yllätti

– Meille oli aivan uutta, että voimme internetpohjaisen seurannan avulla nähdä ja vertailla kaikkien toimipaikkojen jätemääriä reaaliajassa. Nyt vuoden alussa, kun meillä oli koossa koko viime vuoden tiedot, pääsimme täysillä hyödyntämään raportointia. Olin positiivisesti yllättynyt, miten kätevää vertailu toimipaikkojen välillä on, kun saa eteensä jätelajit ja -määrät piirakkaesityksenä. Poikkeamat on nyt helppo huomata, iloitsee Lepo.

Yhteistyö on Levon mukaan sujunut SITAn kanssa hyvin. Onnisen jätehuollon ohjausryhmässä on mukana kiinteistö-, laatu ja varastopäälliköt sekä SITAn tuotanto- ja asiakkuusvastuuhenkilöitä.

– Ohjausryhmässä valvomme palvelun laatua ja mietimme yhdessä kehitettäviä asioita. Päivittäistä yhteistyötä helpottaa myös oma sähköpostiosoite SITAan, kertoo Lepo.

100-vuotias Onninen

Onninen täytti 100 vuotta viime vuoden helmikuussa. Yritys sai alkunsa, kun Alfred Onninen perusti vesijohtoalan urakointiliikkeen Turkuun vuonna 1913.

Turussa alkanut asennustoiminta laajeni vuonna 1927 Helsinkiin. 1920-luvulla yhtiö aloitti tukkutoiminnan, joka kasvoi jo 1930-luvulla liikevaihdoltaan suuremmaksi kuin asennustoiminta. 1960-luvulla toiminta laajeni koko maahan, ja myös ilmastointialalle. 1970-luvulla Onninen aloitti sähköalan tukkukaupan ja urakoinnin. Ensimmäinen itsepalvelumyymälä avattiin vuonna 1983 Hämeenlinnaan. Kansainvälistyminen alkoi 1990-luvulla.

Nykyään konsernilla on liiketoimintaa Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Venäjällä ja Baltian maissa. 2800 työntekijästä noin tuhat on Suomessa. Vuonna 2012 yrityksen liikevaihto oli 1,6 miljardia euroa. Suomessa Onnisella on 42 toimipaikkaa, joista 38 on Express-myymälöitä. Kaikkiaan Onninen tarjoaa palvelua 135 toimipaikassa.

Perheyritystä on neljännessä polvessa johtanut vuodesta 2000 lähtien vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto.