Rakennusjätteet

RT:n Vuorinen: Rakentamisen jäte on kiertotalouden arvokasta raaka-ainetta

Rakennussektori - kiinteistöt mukaan lukien - on valtavien volyymiensä takia eri resurssitehokkuustarkastelujen fokuksessa. Rakentamisen energiatehokkuutta on kiristetty tiheään tahtiin matkalla kohti lähes nollaenergiarakentamista.

Materiaalitehokkuuden osalta rakentamisen jätteisiin ja toisaalta kierrätysmateriaalien kasvavaan käyttöön vaikuttaa Euroopan unionin 2008 antama jätedirektiivi, joka velvoittaa jäsenvaltiot tehostamaan jätteen kierrätystä. Rakennusjätteen osalla Suomen tavoitteena on saavuttaa 2020 70 prosentin kierrätysaste materiaalikierrätyksenä. Vuoden 2012 jätelaki ja sen pohjalta annetut asetukset sisältävät merkittäviä tiukennuksia myös rakennusjätteen lajitteluun ja kierrätykseen. Ne asettavat rakentajille lisävaatimuksia, mutta toisaalta luovat myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Korjaus- ja purkurakentamisen määrä kasvaa monenkin tekijän summana. Jätevirraltaan merkittävä korjaaminen on jo ohittamassa vähäjätteisen uudisrakentamisen. Jätteiden kierrätys ja joissakin tapauksissa niiden uusiokäyttö sekä toisaalta myös eri teollisuussektorien sivuvirtojen hyödyntäminen on tulevaisuudessa todellisuutta. Osalle rakentamisen jätevirroista on jo hyvät ja pitkät referenssit, osalle hyödyntämisen infraa vasta luodaan. Luonnollisin ja merkittävin hyödyntämiskohde on infrarakentaminen.
Euroopan komissio on suunnannut mielenkiintonsa rakentamisen materiaalitehokkuuteen osana 2011 julkistamaansa resurssitehokkuuden lippulaivahanketta. Mielenkiinnolla odotetaan kesäkuussa 2014 annettavaa kiertotalouden tiedonantoa, jossa komissio voi jopa kiristää kierrätystavoitteitaan. Samanaikaisesti komissio uusii jäteluokitusta, joka lievimmilläänkin voi haitata jätevirtojen hyödyntämistä. Ympäristövaikutusten arvioinnin osalta komission toimia varjostavat päällekkäiset ohjauskeinot; oleellista olisi tukea jo olemassa olevien toimeenpanoa ja jatkokehittämistä.

Kiertotaloutta ei saada aikaan pelkän lainsäädännön avulla, eikä materiaalitehokkuutta paranneta sulkemalla ovia kestä mättömin perustein. EU:n jäsenmailla on jatkossakin oltava kansallista liikkumatilaa jäteluokituksen soveltamisessa sellaisten jätevirtojen kohdalla, joiden hyötykäyttö ei aiheuta ympäristön tai terveyden kannalta merkittävää haittaa ja joiden hyödyntäminen on taloudellisesti ja kokonaisympäristövaikutuksiltaan järkevää. Liikkumatilaa tarvitaan myös yksittäisten tavoitteiden osalta. Kaikkea jätettä ei järkevästi pystytä hyödyntämään.

Kiertotalous tarvitsee toimijoita, joten markkinalähtöisyys ja vapaaehtoisuus tulevat olemaan kierrätystoiminnan keskiössä. Ne tulee ottaa huomioon myös ohjauskeinoja mietittäessä ja kiertotalouden esteitä purettaessa. Tärkeää on myös se, että eri tehokkuustoimia suunniteltaisiin ja toteutettaisiin pitkäjänteisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Rakentamisen jäte kiertotalouden arvokkaana raaka-aineena on osa kansallista varallisuuttamme ja yhteisen edunvalvonnan arvoinen.

Ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen,  Rakennusteollisuus RT ry

Ympäristö- ja energiajohtaja
Pekka Vuorinen
Rakennusteollisuus RT ry