Kierrätys ja hyötykäyttö / Kiertotalous / Lajittelu

Telaketju työllistää tekstiilejä kierrättämällä

Kirjoittaja: Taina Luoto
Kuvat: Remeo Oy

Tekstiilit copy

Remeo on mukana Telaketju-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää tekstiilijätteen ja muun poistotekstiilin hyödyntämistä Suomessa. Hanke tähtää sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan että varsinaisten kierrätystoimenpiteiden toteuttamiseen tekstiilien keräyksessä, lajittelussa, jatkojalostuksessa ja tuotekehityksessä.

– Pidän Telaketju-hanketta yhteiskunnallisesti erittäin merkittävänä, ja on upeata olla mukana etulinjassa kehittämässä suomalaista tekstiilikierrätystä ja siihen nojaavaa bisnestä. Meidän osaltamme Telaketju on suora jatko kehittämällemme Tekstiilirinki-kierrätyspalvelulle, kertoo Tiila Korhonen Remeolta.

Tekstiilien lajittelun automatisointi luo 15 uutta työpaikkaa

Korhonen kertoo, että Telaketju-hankkeessa Remeon rooli on edistää materiaalista lajittelua ja prosessointia.

– Tekstiilien lajittelu maailmalla tehdään käsin, meidän tavoitteemme on puolestaan lisätä automaatiota, jolloin voimme ruokkia teollisen mittakaavan kierrätyslaitosta, Korhonen selvittää.

– Polttolaitoksissa saatetaan ajatella, että ne menettävät materiaalia kierrätyksen myötä, mutta tekstiilijätteen osuushan on vain 7 prosenttia kaikesta polttoon päätyvästä jätteestä. Tämä 7 prosenttia on kuitenkin riittävä määrä lähteä miettimään kannattavaa teollista prosessointia, Korhonen painottaa.

Remeo odottaa uudesta Telaketju-hankkeesta merkittävää bisnestä, jossa yritys voisi työllistää jopa 15 henkeä.

Tekstiilien teollinen kierrätystoiminta on tällä hetkellä erittäin vähäistä muualla Pohjoismaissa, ja Telaketjun myötä Remeo tähtääkin jopa pohjoismaiseen edelläkävijyyteen. Korhonen näkee, että yrityksellä on vankka lähtökohta tähän, koska sillä on erinomainen kokemus jo rakennusjätteen robottilajittelun kehittämisestä ja toteuttamisesta.

– Toki meidän pitää lähteä kehittämään tekstiilien robottilajittelua aivan alusta. Ensin selvitämme tekstiilin tunnistamista, eli sitä, miten robotti tekstiilit lajittelee, ja sen jälkeen sitä, miten materiaali esikäsitellään, Korhonen muistuttaa.

Innostavaa kehittää jotain todella uutta!

Korhonen kertoo Telaketju-hankkeen innostaneen mukaan suuren määrän toimijoita, ja hankkeen symboli telaketjun kuva myös kuvaa tätä.

Myös Korhosta motivoi suuresti hankkeessa mukana oleminen.

– Tällainen on todella innostavaa, kun saamme kehittää uusia prosesseja ja materiaalina hyödyntämistä ja yksi kokonainen jätejae on mahdollista saada pois sekajätteestä! Korhonen iloitsee.

Korhonen kertoo myös, että Telaketju on ympäristöalalla kuuma puheenaihe jo yksistään sen vuoksi, että se tarjoaa myös tutkijoille paljon haasteita, sillä tekokuituja on vaikea kierrättää materiaalina.

– Nyt kun tiedämme, että puuvillaa voidaan uudelleen hyödyntää tekstiilikuituna, niin esimerkiksi puuvillaisia logoT-paitoja tai työvaatteita ei enää tarvitse hävittää kokonaan vaan ne voidaan todellakin hyödyntää uudelleen materiaalina, Korhonen kertoo.

Suomalaiset heittävät joka vuosi 10 kiloa tekstiiliä roskiin

Myös Telaketjun taustalla ovat hurjat lukemat siitä, paljonko jokainen suomalainen heittää tekstiiliä vuosittain roskiin – eli niinkin paljon kuin noin 10 kiloa.

Vuonna 2012 Suomessa arvioitiin poistuvan käytöstä 71,2 miljoonaa kiloa tekstiiliä. Tästä erilliskeräykseen ja lajitteluun päätyi noin 20 prosenttia ja jätteeksi loput 80 prosenttia. Kierrätyksen osuus suomalaisesta tekstiilijätteestä viisi vuotta sitten oli vain noin 1,5 prosenttia, mikä tarkoitti noin miljoonaa tekstiilikiloa.

Tänä päivänä tekstiilien määrän arvioidaan lisääntyneen, mutta toisaalta kuluttajat ovat nykyisin yhä kiinnostuneempia vanhojen vaatteidensa kohtalosta. Myös vuonna 2016 voimaan astuneella orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellolla on vaikutusta asenneilmastoon.

– Nyt yrityksillä onkin erinomainen hetki etsiä tekstiilien kiertotalouden palveluista ja poistotekstiilien hyödyntämisestä uusia bisnesmahdollisuuksia, Korhonen uskoo.

Miten tekstiilit sitten saadaan kiertoon?

Jätehierarkia

Kuinka meidän tulisi sitten vaatteita ja muita tekstiilejä kierrättää?

– Suomessa on useita eri tapoja hyödyntää poistotekstiilejä, joista jätehierarkian mukainen paras tapa on käyttää niitä alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman kauan. Kuluttajien välinen suora vaihdanta ja kauppa sekä second hand -liikkeiden, kierrätyskeskusten ja hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminta kuuluvat tähän ensisijaiseen kategoriaan, selvittää Korhonen.

– Kun tekstiilejä ei enää voi käyttää alkuperäisessä tarkoituksessaan, ne voidaan hyödyntää materiaaleina, kuten esimerkiksi suomalainen GlobeHope tekee, Korhonen jatkaa.

Laajamittaisen tekstiilijätteen hyödyntämistä on hidastanut se, että poistotekstiiliä ei kannata kerätä ja lajitella ennen kuin sille on hyödyntäjiä. Hyödyntäjiä on taas hankala löytää ennen kuin on saatavilla riittävä määrä lajiteltua ja vaatimukset täyttävää materiaalia.

Kierrätys kannattavampaa yrityksille ja koko maapallolle

Remeon tekstiilikierrätyspalvelu, Tekstiilirinki, on yksi uusista ja onnistuneista kaupallisista keksinnöistä Suomessa, joilla vanhat vaatteet ja tekstiilit kierrätetään uusiokäyttöön.

Yrityksille kehitetyssä valmiissa palveluratkaisussa kuluttaja voi tuoda poistotekstiilinsä myymälän tekstiilikeräykseen, ja Remeo huolehtii tekstiilien keräyksestä sekä kierrättämisestä. Tekstiiliringin avulla 70 % poistotekstiileistä päätyy uusiokäyttöön, 28 % teollisuuden raaka-aineeksi ja vain 2 % hyödynnetään enää energiana.

– Olemme siis kiinnostuneita kaikista puhtaista puuvillaeristä. Esimerkiksi jos yritykset ovat lähettämässä puuvillaisia T-paitoja tai työvaatteita hävitettäväksi, niin niille – ja samalla koko maapallolle – on kannattavampaa ottaa yhteyttä toimijoihin, jotka osaavat hyödyntää tekstiilejä hävittämisen sijasta, Korhonen muistuttaa.

Tekes-hanke Telaketju keskittyy prosessoinnin, tuotekehityksen ja liiketoiminnankehityksen edistämiseen yrityksissä. Sen rinnalle haettu ympäristöministeriön rahoitus keskittyy keräykseen ja lajitteluun. Hankkeen avulla koordinoidaan ja kootaan yhteen poistotekstiilien kierrätystä edistävät hankkeet ja tahot jakamaan hyväksi todettuja käytäntöjä, ja ratkomaan haasteita yhdessä. Se tarjoaa verkostoitumismahdollisuuden ja tiedonjakokanavan eri toimijoiden ja hankkeiden välillä. Hankekokonaisuuden käynnistystä on koordinoimassa yhteistyössä VTT, Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja Turun ammattikorkeakoulu (Turku AMK). Tekes-hanketta suunnittelemassa on ollut myös Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK).

Lisätietoja:

Tiila Korhonen
Remeo Oy
puh. 044 711 4840
tiila.korhonen@remeo.fi

Lue myös:  

Telaketju-hanke
http://poistotekstiili.turkuamk.fi/telaketju/

Tekstiilirinki
http://www.remeo.fi/fi/yrityksille/palvelut/tekstiilikierratys

The Relooping Fashion Initiative
http://reloopingfashion.org/