Cleantech / Rakennusjätteet

Viikin kautta uusiokäyttöön

Helsingin Viikissä vietettiin toukokuussa maailman ensimmäisen täysin robotiikan ehdoilla suunnitellun jätteenkäsittelylaitoksen avajaisia.

Kirjoittaja: Heini Santos
Kuvat: Aki Rask

Suurin osa uudelle jätteenkäsittelylaitokselle saapuvasta jätteestä on sekalaista rakennus- ja purkujätettä, josta kolmen robottikäden järjestelmä – ZenRobotics Recycler – noukkii metallin, muovin, kiviaineksen ja puun omiin siiloihinsa. Linjaston läpäistyään yli 70 prosenttia jätteestä on muuttunut teollisuuden uusiomateriaaliksi. Tämän vuoden aikana tavoitellaan vielä 90 prosentin hyödyntämisastetta, ja lähitulevaisuudessa se voi nousta jopa 95 prosenttiin. SITA on edellä aikaansa, sillä EU-direktiivi edellyttää, että rakennusjätteestä hyödynnetään 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

040 Zenrobotics & SITA

Jäteasiat ja niiden ympärillä alati kiristyvä lainsäädäntö koskettavat läheisesti kaikkia rakennusalan toimijoita. Päänvaivaa aiheuttavat muun muassa määrältään vähäisten jätejakeiden poisviennin järjestäminen, hyödyntämiskohteiden löytäminen eri jätejakeille, työmaiden sisäisen logistiikan kehittäminen sekä koko toimitusketjun ja henkilöstön osallistaminen prosessiin.

– Rakennussektorin työmaiden jätevirrat ovat varsin suuria. Vuositasolla Suomessa syntyy 25 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta tosin noin 23 miljoonaa tonnia on irrotettua maa-ainesta. Rakentamisen materiaalinkierrätykseen tulee kohdistumaan äärimmäisen kovat vaatimukset, sanoo Rakennusteollisuus RT:ssä EU:n ja kansallisen tason rakennussektoria koskevien ympäristö- ja energia-asioiden horisontaalisesta seurannasta vastaava ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen.

Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen.

Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen.

Kerrostalosta moottoritieksi

Vuorisen mukaan rakennusliikkeet ovat jo omaksumassa ajattelutavan, jossa työmaan portista viedään ulos mahdollisimman vähän sellaista materiaalia, jonka jatkokäsittely maksaa. Edullisinta on lajitella jätteet mahdollisimman pitkälle jo työmailla, mutta usein käsittely vaatii yhteistyötä jätehuoltotoimijan kanssa. Uutta ajattelutapaa ajaa myös jäteasetuksen vaatimus huomioida rakennustuotteiden elinkaari ja kierrätysmahdollisuudet materiaaleja valittaessa. Tällä hetkellä esimerkiksi kaikenlainen bitumi kiinnostaa uusioasfaltin materiaalina, kipsiä voidaan kierrättää ja puretun kerrostalon murskatusta betonista syntyy moottoritien perustuksia.

Vuorinen penää päättäjiltä yhtenäisiä pelisääntöjä, avointa keskustelua lainsäädännön parantamisesta ja lupaprosessien sujuvoittamista. Vain silloin materiaalinkierrätyksestä voidaan onnistuneesti rakentaa liiketoimintaa, ympäristöturvallisuus huomioiden. Hän myös huomauttaa, että jätelainsäädännön tiukennukset eivät saisi tuoda kenellekään kohtuuttomia kustannuksia. Pahimmillaan pullonkaulat voivat aiheuttaa jätteiden päätymisen muualle kuin niille tarkoitettuun paikkaan. Myöskään prosentuaalisten tavoitteiden tiukentaminen ei ole perusteltua ilman luotettavaa ja yhtenäistä tilastointia.
SITAssa ollaan hyvin tietoisia asiakkaisiin kohdistuvista paineista.

– Asiakkaillamme on tiukkoja vaatimuksia ympäristön suhteen, ja me autamme heitä saavuttamaan ne. Tärkeintä on kustannustehokkuus – alalla on erittäin kova kilpailu, ja viime kädessä kyse on rahasta, SITA Suomi Oy:n toimitusjohtaja Jorma Kangas sanoo.

Kaivattu referenssi

Robotisoitu lajittelu vastaa kiristyviin jätevaatimuksiin.

Robotisoitu lajittelu vastaa kiristyviin jätevaatimuksiin.

SITAn yhteistyö uuden laitoksen robottiteknologiasta vastaavan ZenRoboticsin kanssa alkoi viitisen vuotta sitten, osittain sattumalta. Jätteenlajittelu on robotiikalle oiva sovellusalue, sillä pöly, melu ja loukkaantumisriski tekevät työympäristöstä ihmiselle epämiellyttävän. Kohteeksi valikoitui rakennusjäte, jonka kierrättämisessä Suomi on suurista jätevirroista huolimatta vielä kehitysmaa.

Pilottivaiheen rohkaisevien tulosten kannustamana syntyi maailman ensimmäinen kokonaan robotiikan ehdoilla suunniteltu jätteenkäsittelylaitos. SITAlle kyse on muutamien miljoonien investoinnista, ja yhteistyökuvio on suunniteltu siten, että sekä kumpikin yhteistyökumppaneista hyötyy sitä enemmän, mitä tehokkaampaa kierrätys on.

Sekä Kangas että ZenRoboticsin toimitusjohtaja Juho Malmberg innostuvat, kun puhutaan jätteenkäsittelyrobotiikan kehitysmahdollisuuksista. Eniten kehitettävää on robotin korvien välissä.

– Kehitystyö on ollut vaativaa, sillä jäte on koostumukseltaan sattumanvaraista ja se liikkuu liukuhihnalla kovaa vauhtia. Robotin hyvän tuntuman saavuttamiseen on tarvittu ZenRoboticsin keinoälyosaamista, konenäköteknologiaa ja materiaalintunnistusta. Meidänkin on pitänyt oppia tuntemaan jätteenkäsittelyprosessi. Se on vaativaa ja korkean lajitteluasteen saavuttaminen on vaikeaa, Malmberg kuvailee.

Suomalaiset cleantech-yritykset ja start upit tarvitsevat kipeästi uskottavia referenssejä, joiden pohjalta rakentaa vientiliiketoimintaa, ZenRoboticsin toimitusjohtaja Juho Malmberg toteaa.

Suomalaiset cleantech-yritykset ja start upit tarvitsevat kipeästi uskottavia referenssejä, joiden pohjalta rakentaa vientiliiketoimintaa, ZenRoboticsin toimitusjohtaja Juho Malmberg toteaa.

Tällä hetkellä robottikäsi tekee poimintoja noin kolmen sekunnin välein. Kangas luettelee kehitystyön alla olevia ominaisuuksia: nopeus, tarttumasäde, algoritmit, poimintatiheys – ylipäänsä tehokkuus. Sitä mukaa kun jäterobottiratkaisut tuotteistuvat, niitä viedään myös eteenpäin maailmalle.

– Tämä laitos on loistava välietappi jätteenlajittelun saralla. Robotiikassa on todella paljon potentiaalia, ja sitä me viemme ZenRoboticsilla koko ajan pidemmälle. Suomalaiset cleantech-yritykset ja start upit tarvitsevat kipeästi uskottavia referenssejä, joiden pohjalta rakentaa vientiliiketoimintaa. SITA on juuri sitä, ja vieläpä täällä Suomessa, Malmberg kiittelee. •

Viikin avajaisissa puhunut ympäristöministeri Ville Niinistö: Jäte on resurssi